 |
| Made in Barcelona |
 |
| Mateo, Made in Barcelona |
Istahdan pitkän, pitkän kävelyretkeni jälkeen tutuille rappusille Barcelonetalle. Olen kävellyt päivittäin vähintään kymmenen kilometriä, ehkä kaksikymmentä, vaikea arvioida. Rappusilla on "muutama" muukin. Olen ehtinyt käydä kuuntelemassa Made in Barcelonaa jo useamman kerran. Imelä marihuanan tuoksu leijuu ympärilläni, joku vatkaa muovipurkissa mintut ja rommit sekaisin vääntäessään mojitoa, joillekin riittää pelkkä rommi, minulle vesi. Kuulen keskustelua "ruohokaupasta". Kaksikymmentä euroa per gramma, jos oikein ymmärrän. Mitä lie myyvät ja ostavat. Soiton alkaessa rappuset täyttyvät ihmisistä. Tuttu pappa parin vuoden takaa hakee minuakin tanssimaan, hän tosin ei muista minua, vaikka lähes päivittäin tanssittiin iltapäivätansseissa kaduilla ja Placa Catalunyan metroasemalla. Ihana nähdä, että mies on hengissä ja salsa sujuu yhtä hyvin kuin aiemminkin. Kaikilla on hauskaa ja yleisö on mukana taputtaen, laulaen ja tanssien.
http://www.youtube.com/watch?v=lg65KZ6jeqk&feature=em-upload_owner
Mustat nuoret miehet levittävät myyntituotteensa kadulle, kerätäkseen ne nippuun noin viiden minuutin välein. Poliisit partioivat ahkerasti kaikkialla. Pojat ovat vikkeliä liikkeissään. Vaikka katson lähes koko ajan samaan suuntaan missä he ovat, en ehdi nähdä kun pussit suljetaan ja juostaan poliisia pakoon. (Pari päivää sitten juttelin yhden senegalilaisen kanssa pitkään puiston penkillä. Vartijat tulivat paikalle tarkistelemaan tekeekö mies mustaa kauppaa kanssani. Ei tehnyt -minun kanssani. Ihan sain lahjaksi yin yang -korun ja mukavan kaverin). Rankka duuni, mutta jotkut poliisit ovat suopeita ja katsovat hiukan läpi sormiensakin. Ehkä se on hyväkin. Jokainen tarvii leipänsä päivittäin. Minäkin. Tuntuu että aina on nälkä. Ruoan tuoksu tekee nälkäiseksi, missä tahansa kuljenkin.
 |
| Kylmä sangria.. namm |
 |
| Txapelan tapaksia ehdin kaivata pari vuotta |
 |
| Argentiinalaisia herkkuja |
 |
| Sunnuntai-iltapäivä Auroran seurassa |
 |
| Gazpacho, kylmä kasviskeitto
Olen tehnyt "kotona" ruokaa jo useamman kerran. Hyvät raaka-aineet saa kapean kadun toisella puolella, täsmälleen vastapäätä asuinrakennustani olevasta mercadosta, kauppahallista. Ruoka on edullisempaa kuin Suomessa. Kuusi luomukananmunaa maksoivat euron verran, kinkun kilohinta 12,50 (viisi siivua 1,81e), tuoreet, taivaallisen hyvät herkkusienet 350g/1eur. Riojan viini, reserva 2007 hiukan alle neljä euroa. Barcelona on kallis kaupunki, mutta kotiruoka on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Olen tehnyt ruokaa tuoreista herkkusienistä, katkaravuista, tänään tein ruokaa kuitenkin turkkilaiseen tapaan, mercimek corba, linssikeitto, ensimmäinen kotiruokani täällä kuitenkin oli..
|
Linssikeitto:
Kuullota, älä ruskista, 1/2 - 1 sipuli pannulla
Laita sekaan kylmällä vedellä huuhdellut punaiset linssit (kahdelle ehkä noin 2-3 dl)
Pilko pari isohkoa tomaattia
Lisää keskikokoinen purkki tomaattipyrettä ja 1,5 kanaliemikuutiota ja pari valkosipulia, hyppysellinen mustapippuria.
Älä unohda vettä, ehkä puolisen litraa. Tarvittaessa voit matkan varrella sitä lisätä.
Keitä, samalla sekoitellen, kunnes ovat muhennoksena.
Nauti!
On ehkä aika mennä nukkumaan, jaksan taas aamulla mietiskellä, ovatkohan nuo pulut niin saman näköisiä toistensa mielestä kuin miten me ne näemme ja sitä, miten pulu-reppana kerää kuivia oksia, ilmeisesti pesäänsä, lehti kerrallaan.
Tämänkin tarinan kirjoitti Eija ja muutamat kaktuksen piikit, jotka sain sormiini kuvaillessani kukkia Gaudin puistossa,
Park Guell´ssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti