"Pääsi on kuin ampiaispesä", sanoo hyvä ystäväni. Niinhän se on. Johtunee siitä, että on luova ihminen, ideoita tulee ja menee ja ehkä myös ikuisesta etsijän luonteesta.
Työhaastatteluja
On maaliskuun 21. päivä. Istun auringonpaahteessa terassilla ylläni vain narutoppi (hiukan pidempää mallia kuin paita). Jos se työpaikkahaastattelija, joka tunnin kuluttua soittaa, näkisi minut näin, voisi olla työpaikka taattu :D tai sitten ei.
Viime viikot ovat menneet työnhaussa. Kreikassa, Rhodoksella paikka on varmistettu, Maltalta odotan seuraavaa etappia, Istanbulissa odottaisi projektipäällikön paikka, Alanyassa kiinteistövälitystä (on jopa luvattu työlupa), Barcelona on loppusuoralla. Barcelonan ensimmäinen haastattelu oli puhelimitse, toinen skypen kautta ja ne hoiti rekrytoija Barcelonasta. Kolmas haastattelu oli (sanaa mahdollista en edes käytä) supervisorini kanssa ja neljäs, viimeinen, tulee Suomen maajohtajalta tunnin kuluttua.
Vaikka itse sanonkin olen aika haka haastatteluissa. Olen ollut haastatteluissa Suomen ja Barcelonan lisäksi mm. Italiassa Roomassa ja Arcossa, lähellä Garda-järveä. Töissä olin kahteen otteeseen lyhyet pätkät Italiassa, Calabrialla sekä Arrezzossa, matkaoppaana ja kiinteistövälityksessä Turkissa. Olihan kokemukset, Arrezzossa varsinkin. Jos maailmalta töitä haluaa, niitä kyllä riittää. Sepä se onkin, loputon, joskus rasittavakin suo. Henkilökohtaisesti suosittelen työkokemuksen hankkimista myös ulkomailta. Moni ajattelee että se on mahdotonta, elämä on kuitenkin valintoja täynnä.
Joskus työnhaku oli lähes harrastus, kokeilin rajojani ja hyvin monesti pääsin loppusuoralle -jopa sadoista hakijoista, joskus sain myös työpaikan. Hakuprosessin keskeytin mm. silloin, kun esimerkiksi Finnmatkojen silloinen rekrytoija sanoi "olet niin liikkuva ihminen, että tulet nopeasti pitkästymään asiakaspalvelussa, joka on vain toimistolla". Tämän jälkeen hän kertoi kyllä suosittelevansa minua jos haluan jatkaa. En halunnut. Olen aina sanonut niin nuorille kuin vanhemmillekin, jos työpaikka todella ahdistaa, ehdottomasti kannattaa hakeutua muualle, siitäkin huolimatta, että muutos pelottaa ja välillä vaikka ei niin ahdistaisikaan. Usein se on sen arvoista ja vanhan loppu on uuden alku. Voisin alkaa tämän alan konsultiksi. Jos ihan muutama sana...
Haluatko töihin?
Älä odota avautuvia tai avoinna olevia työpaikkoja ja vaan laita rohkeasti CV:si sinne, missä haluat ja kykenet työskentelemään!! Muutaman päivän kuluttua soitto perään. Älä unohda tätä! Voit aloittaa puhelun kertomalla, että olet laittanut CV:n ja haluaisit tietää, onko se on tullut perille. Siitä on helppo jatkaa. Kyselet mitä he ovat mieltä jne. Näin olen itse toiminut ja se on tuottanut tulosta.
Tee CV:stäsi sekä hakemuksestasi oman näköisesi, kirjoita se omalla tyylilläsi. Älä vähättele, älä myöskään liioittele taitojasi ja osaamistasi.
Päästessäsi haastatteluun, se on jo voitto. On lopputulos mikä tahansa, ota se positiivisena, opettavana ja tärkeänä kokemuksena. Mennessäsi haastatteluun, pukeudu asiallisesti, älä kuitenkaan ylipukeudu. Olet toki ottanut jonkin verran selvää yrityksestä. Jos sinulla ei vielä ole paljon kokemusta haastatteluista, netistä löytyy kysymyksiä, joita monet haastattelijat tulevat tekemään.
Lievä jännitys on ok, muista kuitenkin, että vastapäätäsi on ihminen / ihmisiä, joka syö, juo, käy vessassa ihan kuten sinä itsekin.
Mikäli vastaus on kieltävä tai sanovat, ettei juuri sillä hetkellä ole sopivia paikkoja avoinna, älä anna heidän unohtaa sinua, soita muutaman kuukauden välein ja kysy uudelleen.
Jos taas onnistut (ja varmasti jossain vaiheessa onnistut kun rohkeasti ja lannistumatta yrität), onnea uuteen työhösi :)
Tiistai, 25.3.
Tänään heräsin seitsemän jälkeen ja muistin, että on aloitettava tehokas pakkaaminen, aikaa on vain muutama päivä. Uudet haasteet kutsuvat. Todellakin haasteet. Myydä ja markkinoida osaan, mutta tuotteesta en tiedä tuon taivaallista -vielä. Huomenna on esikoiseni 30v. päivä ja mitä tekee äiti, rouva 50vee.... The journey will continue :)
