Translate

torstai 27. kesäkuuta 2013

Ja matka jatkuu - The journey continue

Aamulla kello soitti puoli seitsemän. Väsytti. Tälläkin kertaa olisin voinut jatkaa uniani, niin kuin yleensä silloin kun on pakko herätä. Kun mahdollisuus olisi nukkua, eipä onnistukaan.

Espresso loppu, juotavaa tulee turkkilaisestakin kahvista mutteripannussa. Smoothieen unohdin laittaa energiaa antavan banaanin. Tietäähän se mikä hässäkkä on kun pitää tarkistella että kaikki on ok ja kyyti tulee vajaan tunnin kuluttua. Vautsi, löysin vielä kylppäristä vanhan ilmakihartimen, jolla ajattelin hiukan sipaista otsikkoani. Se olisi ehdottomasti pitänyt jättää tekemättä.

Olenko kertonut kuinka paljon pidän tervan tuoksusta? Menin aikanaan Sanomalehti Keskisuomalaiseen töihin ja työkaverini kanssa keskustelimme kevään tervantuoksuisista veneistä. Se tietää kesää. Seuraavana päivänä hän toi Olvi-pullollisen tervaa minulle, olen kerran tai pari sutinut sitä saunatonttuuni, eli sitä oikeastaan ei ole kulunut lainkaan. Muutama päivä sitten teippasin siihen lapun kotini tulevalle emännälle, "Terva! Check by internet :)" Olisin niin toivonut, että hän olisi selvittänyt mitä terva on ja haistanut aidon suomalaisen tervan tuoksun. Ei hätää. Ihan varmasti hän sen tekee, ainakin haistaa. Koko pullo paukahti kylppärin lattialle ja Pentikin matolle. En miettinyt kahta sekuntia kun kerin maton lattialta ja pistin roskapussiin, jonka nyt muistan jääneen keittiöön. Sitten tulikin "hiukan" olo, että mitäs nyt. Uskallanko lastalla vetää? Kokeilin ja unohdin sen. Otin puhtaan t-paitani jonka eilen jätin käytettäväksi juurikin vaikkapa siivoukseen (itse en kuvitellut sillä siivoavani). Pyyhin vähän lattiaa, kello vain käy. Ajattelin tytär parkaani, jolle siivous jää. Aika ei nyt riitä enempään ja mikä jälki siitä jää. Kerroin seinän takana asuvalle ystävälleni mitä on tapahtunut, eikä aikaakaan kun hän tuli hanskojen, rätin ja tärpätin kanssa aamu seitsemän jälkeen siivoamaan, ihan kuin hyvän ystävän kuuluukin. Kylppäri kiittää!!! Emäntä myös!



Salsa soi pojaltani saamassa iPodissa. Nokka kohti Barcelonaa, minulla ja Norwegianilla. Eräänlainen kokemus se on tämäkin, bloggailla täältä reilun kymmenen kilometrin korkeudesta. 

Niin paljon kuin olen lentänyt,myös Norwegianin koneilla, koskaan aiemmin en ole ollut koneessa jossa on mahdollisuus netin käyttöön. Jos ajattelisin tuota nokkaani pidemmälle, nukkuisin koko matkan.  
Autopilotti taitaa olla päällä koska vanhemman puoleinen herrasmies, jonka näin "puikoissa" tullessani koneeseen, oli juuri avaamassa wc:n ovea minulle. Ei ollut Dimitri, kreikkalainen tuttavani muutaman vuoden takaa, joka edelleen on Norwegianin lentäjä noin 65 -vuotiaana. Välimeren, erityisesti kreikkalainen ruoka on varmasti vaikuttanut hänen huomattavasti nuorempaan ulkonäköönsä. Tutustuessani Dimitriin lentokenttähotellin pihassa vuonna 2012, olin juuri saanut kuulla löytäväni aivan lähiakoina kreikkalaisen miehen, jonka kanssa nyt jo kohta pitäisi olla naimissa. Muistan ennustajaukon sanat, "tapaat hiukan nuoremman miehen sinivalkolipun alta", siinä vaiheessa hiukan huvitti. Hetken tuumittuaan hän kertoi miehen olevan Kreikan pienen pieneltä saarelta. Mies jatkaa: "Suhde on erittäin hyvä ja eteneen nopeasti. Häät tulevat 2013". Hmm.. Hengenpelastajani on syntyjään Turkista, mutta niin läheltä Kreikan pienen pientä saarta, että saaren näkee Turkin puolelta. Häitä ei kuitenkaan ole tulossa. 

Ehkä minun on nyt viisasta lopetella. Kuunnella latinomusiikkia päästäkseni pikkuhiljaa tunnelmaan, että olen oikeasti tervalle tuoksuen, menossa yli vuoden tauon jälkeen latinomaahan, Espanjan Barcelonaan.


Voisiko sanoa, onneksi lataus "läppäristäni" on lähes loppu, joten loput matkasta on pakko levätä, vajaa tunti aikaa. Olen jo tehnyt 10 tuntisen työpäivän, kirjotuksineni kaikkineen, ilman korvausta.




 



Aurora, vuokraemäntäni. Onnellinen vuokralainen totaalisen uupunut.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti