Toscanan auringon alla ja vähän muuallakin * Under the Tuscan sun -and also somewhere else: Yksitoista ja puolipäivää lähtöön

Keli on muuttunut kovin syksyiseksi, toivottavasti vain väliaikaisesti, eihän olla vielä edes juhannuksessa. Sataman yössä soi. Sitä en tiedä mikä, kuulen vain, että joku on kovasti äänessä jonkun instrumentin säestyksellä. Kovin on melankolisen kuulosta. Hyvinhän se käy tähän Suomen perjantai-illan pilviseen ja sateiseen kesäsäähän. Eilen Jyväsjärvellä soudettiin. Lehdestä luin tapahtuman olleen Jyväsjärvisoutu. Tuttu laji avioliittovuosiltani. En tosin itse ole tuota "perseet ruvella -harrastusta" edes kokeillut, riitti että perheessä oli yksi kovanluokanharrastaja. Parisoutukaksikkoa sen sijaan olen kokeillut. Kiikkerä vekotin.

Paksut, raskaat pilvet lähes hipovat Jyväsjärven pintaa. On se vain jännä juttu että tällaisella kelillä on itselläkin matalapaine ja se tuntuu jo ennen kuin nousee sängystä ja katsoo ulos. Matalapaineella energiat on vähissä eli pakkaaminen ei juurikaan edisty ja aurinkoisella ilmalla ei malta olla sisällä. Pikkuhiljaa olen kuitenkin saanut kotiani pakettiin. Lattialla olevat laatikot odottavat kuljetusta tyttäreni varastoon.
Matkalaukutkin alkaa olla aika hyvällä mallilla. Memon Alanyasta lähettämät muutamat vaatekappaleet saan viikonloppuna ex-työkaverilta. Matkalaukkujen paino yllätti positiivisesti. Suurin painaa tällä hetkellä reilut yksitoista kiloa, trolli vajaa kahdeksan, käsimatkatavaroihin tuleva kassi nelisen kiloa. Nyt on oltava tarkkana mitä enää kannattaa lisätä ja mitä ei, koska mahdollisesti jatkan Barcelonasta eteenpäin ja voi käydä niin, että seuraavalle lennolle painon on oltava vähäisempi. Norwegianilla sallittu määrä on 30 kiloa per henkilö.

Puhti on pois. On vieläkin niin paljon asioita jotka on muistettava hoitaa ja kirjoittaakin pitäisi. Välillä on oikein muistutettava itseäni: "Hei nainen, olet lähdössä BARCELONAAN! NAUTI! RELAX!"
Mikä mahdollisuus! Kaiken tämän jälkeen pääsen palaamaan tuohon ihanaan kaupunkiin, tapaamaan ystäviä, maistelemaan tapaksia ja sangriaa, nauttimaan musiikista ja auringosta ja toivottavasti kirjoittamaan oikein paljon (se mitä kirjoitan, jää arvoitukseksi).

Tsemppaan itseäni kuuntelemalla latinomusiikkia ja tuttuja Barcelonan katusoittajia, jotka väkisinkin saavat hyvälle tuulelle ja hymyn huulille.

Microguagua

Aiemmin kerroin asumissuunnitelmistani. Nyt olen löytänyt kivan asunnon myös ensimmäisiksi päiviksi Gracian alueelta, vain alle kahden kilometrin päässä Gaudin Park Guell -puistosta ja Barcelonan kuuluisimmalle kävelykadulle, La Ramblalle sekä Barcelonetan rannallekin on alle neljä kilometriä. Jos lämpötilat pysyvät kohtuudessa, eikä polven vaurioitunut kierukka sano sopimusta irti, liikuntaa on tulossa.

Dery Gracito (Dominikaaninen Tasavalta),
Cecilia (Buenos Aires, Argentina), minä

Vuokraemäntäni ensimmäiset kymmenen päivää on Valenciasta lähtöisin oleva Aurora. Jo pelkästään sähköpostikeskustelujen välityksellä tuntuu että meistä tulee hyvät ystävät. Hän on ehkä minua hiukan nuorempi, blogia kirjoittava tv-reportteri. Odotan tapaamistamme kovasti, samoin muiden ystävieni, erityisesti bachatero Dery Graciton ja hänen tyttöystävänsä Cecilian tapaamista.

http://www.youtube.com/watch?v=jQXd95TDKuA&list=LLfLHmTflompivHBrCeg4Nxw

Dery´s band